Ajatuksia tähän aikaan. Voi hyvin!

Tämä poikkeuksellinen aika on todennäköisesti koskettanut meistä jokaista jollakin tapaa. Olemme samassa veneessä eri tilanteissa.

Koska olen nyt Ilokseni mukana kansainvälisessä ryhmässä NLP Leadership Summit, olen jo nyt kokenut sellaista yhteisöllisyyttä jäsenien kesken, mikä innostaa minua myös näin vaikeassa tilanteessa, jossa koko maailma parhaillaan on. Tämä innostus on  mukana, kun kirjoitan sähköpostiani sinulle muistuttamaan mieltäsi siitä, minkälaisia voimavaroja meillä jokaisella on ja kuinka paljon NLP -menetelmiä ja -prosesseja olet jo oppinut ja voit ottaa käyttöön.

Kun luet tätä kirjoittamaani sähköpostia, voit huomata kuinka mieleesi alkaa tulla monenlaisia mielen välineitä ja voimavaroja niin, että sisäinen levollisuutesi lisääntyy ja voit entistä helpommin pysähtyä tähän hetkeen lepäämään, ja alkaa tiedostaa, mitkä asiat eivät enää kuulu elämääsi, ja minkälainen mahdollisuuksien tulevaisuus mieleesi rakentuukaan. Mikä ”merkki” kehossasi kertoo tästä?

Mitä kriisissä tapahtuu?

Kriisi on systeemissä olevan pysyvyyden rikkoutumista. Ihmisessä voi olla kyse terveydellisistä asioista, perheessä/yhteisöissä voi olla kyse taloudellisista asioista ja teknisessä laitteessa voi olla kyse jonkin osan kulumisesta niin ettei laite enää toimi. Ihmisen elämä toimii ”normaalisti” ja sitten tapahtuu jotain, mikä vaikuttaa kielteisesti ihmiseen, yhteisöön ja fyysiseen systeemiin. Ihmisestä ei aina tunnu hyvältä. Ahdistaa.

Ihmiset kuvittelevat usein, että kriisi on yksi ainut tapahtuma. Niin se ei kuitenkaan ole. Maanjäristyksen jälkeen on jälkijäristyksiä. Yhden tapahtuman seurauksena on monenlaisia vaikutuksia; ehkä päätöksiä, valintoja yms. siitä, mitä ei enää halua ja mitä haluaa sen sijaan. Kun ymmärtää, mitä kriisissä tapahtuu, se mahdollistaa sinut ja minut olemaan lempeitä itsellemme myös kriisin jälkeen. Kerron lyhyesti, mitä tarkoitan.

Aivoissa tapahtuu kolme selkää vaihetta

Ensimmäinen vaihe on, kun kriisi tapahtuu ja kokemus laskeutuu hippocampukseen (väliaikaiseen muistialueeseen) samaan aikaan, kun sillä on korkein prioriteetti amygdalassa (mikä toimii paniikin hälytysjärjestelmänä).

Toinen vaihe sijoittuu muutamalle seuraavalle viikolle, kun muisto jälleenyhdistyy cortexiin (pitkäaikaiseen muistiin) ja ”tekee” siitä ihmiselle järkeen käyvän yhdistämällä tapahtuneen samankaltaisiin muistoihin. Tänä aikana amygdala toivottavasti uudelleen arvioi vaaran tason, ja jopa tunnistaa kasvun ja kehittymisen paikkoja.  

Kolmas vaihe alkaa tästä, kun ihminen ”säätää” pitkäaikaismuistinsa erilaiseen todellisuuteen, ja sen seurauksena tulee mahdolliseksi jälleen nukkua, syödä ja liikkua sekä tehdä ratkaisuja ja päätöksiä rakentavien vaihtoehtojen perusteella kokemassaan uudessa tilanteessa.

Tunteet haluavat tulla tunnetuiksi. Kielteiselläkin tunteella on tärkeä viesti ihmiselle.

Muistamme samauttamisen ja kontaktin luomisen tärkeyden kriisin keskellä, myös omaan ajatteluun. NLP:hen paljon mallitettu Virginia Satir on kysynyt asiakkailtaan kaksi olennaista kysymystä heidän kielteisestä kokemuksestaan. Nämä kysymykset on sinunkin hyvä kysyä: 1) Miltä minusta tuntuu ( tämä tilanne)? Tunnista kaikki tuntemasi tunteet. Ja vastauksen saatuasi ota askel poispäin tuosta alkuperäisestä tunteesta ja kysy  2) Miltä minusta tuntuu tuntea näin? Tunnista kaikki tuntemasi tunteet. Vastauksen saatuasi 3) Astu jälleen askel poispäin tästäkin tunnetilasta ja anna alitajuntasi tuottaa kaikki tarvittavat voimavarat itsellesi, joita tarvitset voidaksesi antaa tunteittesi tuntua ja ottaa ne vastaan. (Jotta sinun ei tarvitse tukahduttaa tunteitasi tai haluta niistä pois.) Rakenna tavoitetilasi kysymällä ”Kun kaikki on ohi ja voin jälleen hyvin, miltä minusta tuntuu ja miten ajattelen?”. Eläydy voimakkaasti vahvaan myönteiseen kokemukseesi. Luo tälle kokemukselle ankkuri, ja astu sen kanssa takaisin kohtaan 2. Tarkoitus ei ole, että muutat mitään vaan havainnoit, mitä nyt tapahtuu? Mitä havaitset? Mitä opit? Ja tämän jälkeen astu voimavara-ankkurin kanssa ensisijaiseen tunnetilaasi 1. ja havainnoit, mitä tapahtuu, mitä opit?

Muistamme ohjaamisen tärkeyden kontaktin saamisen jälkeen. Käytä kielimalleja ohjaamaan fokus toisaalle. Hyvin ajoitettuna esimerkiksi ”Pahin on ohitse” -lause on todettu olevan toimiva suggestio, jolla pahin siirtyy mielleavaruudessa jonnekin taakse ja tilaa tulee muulle. Työpaikan menetyksessä esimerkiksi ”Alitajuntasi prosessoi uutisia ja tapahtunutta, ja milloinkohan huomaat, että se on suunnittelemassa, mikä on tärkeää tehdä ensin”. Niin sanottu ”psykologinen shokki” on tila, jossa ihminen ei oikein osaa ymmärtää, mitä on tapahtunut. Ihminen on ikään kuin transsissa. Siitä syystä toisen ihmisen kommentteja ei suodateta samalla tavalla kuin ne yleensä suodattuvat tietoisen kehyksen mukaan. Sanat, jotka eivät ole merkityksellisiä tai on sanottu hätiköiden vaikka suutuksissaan, voivat jäädä kriisissä olevan mieleen ja aiheuttaa sanomatonta haittaa. Ja tietysti päinvastoin, myönteiset suggestiot voivat aiheuttaa sanomatonta hyvää.

Suggestio toimii parhaiten, kun yhdistät sen johonkin, mikä on ihmiselle konkreettisetsi tapahtunut tai on hänelle totta. Tässäkin on ekologisuus tärkeää! Samautat ihmisen kokemukseen (kuljet rinnalla) ja ohjaat hänet myönteiseen suggestioon. Syy-seuraus suggestioiden rakenne toimii hyvin, kun se sisältää sanan ”koska”. Esimerkiksi lapsi harvemmin kysyy: ”Saanko jäätelöä?”. Vastaus on todennäköisemmin ”ei”. Lapsi kysyy esimerkiksi: ”Saanko jäätelön, koska nyt on niin kuuma?” Kun vanhempi on samaa mieltä ilman lämpötilasta, lapsi todennäköisimmin saa jäätelön. Esimerkkejä syy-seuraus suggestioista: ” Koska ei tiedä kuinka kauan tämä kestää, voisit höllätä ja rentoutua, etkö voisikin?” ”Koska olet ratkaissut monia pulmia aikaisemmin, niin voit selvitä tästäkin.” ”Sinun ei tarvitse ratkaista asiaa nyt.” ”Joskus ihmiset vain päättävät asioita, koska on sen aika.” ”Mitä tapahtuu, kun alat jaksaa jälleen?” Näitä voit rakentaa monenlaisia, tilanteen mukaan.

Sinulla on monia välineitä kokemustesi käsittelemiseksi

mm.: Tunteen editointi, Voimakas kierteen katkaisu,  Kielteisten ankkureiden luhistamiset ja Voimavara-ankkurit.   

Yksinäisyyden kokemukseen voit ohjata sosiaalipanoraamasta tuttua: 1) Eläydy/assosioidu yksinäisyyden tunteeseesi. Missä se tuntuu eniten? 2) Ajattele kaikkia sinulle tärkeitä ihmisiä. Missä jokainen sijaitsee mielleavaruudessasi? Millä etäisyydellä ja missä suunnassa sinusta? Tarkista myös, mihin he katsovat. 3) Varmista, että olet assosioituneena itsessäsi. Jollet ole, siirry itseesi. 4) Nyt voit siirtää muita ihmisiä mielleavaruudessasi sellaiselle etäisyydelle (riittävän lähelle ja muuttaa katseiden suuntia), niin että yksinäisyyden tunteesi muuttuu sinulle myönteiseksi tunteeksi

Opittu optimismi

Richard Bolstad kirjoittaa kirjassaan How to Give Yourself a Hand Back Up, tutkimuksesta, jossa on tutkittu opittua optimismia. Tutkimus osoitti, että ihmiset, jotka ovat tyydyttävästi onnellisia, tulkitsevat tapahtumien vaikutukset myönteisiksi ja elämän haasteet tietyllä tavalla. He olettavat, että myönteiset tulokset ovat pysyviä (tämä myönteinen seuraus jatkuu), kaiken kattavia (tämä myönteinen seuraus vaikuttaa myönteisesti moneen muuhunkin tapahtumaan myönteisesti) ja henkilökohtaisia (tämä myönteinen seuraus on todiste siitä, että olen hyvä). 

Kuten huomaat tulkinta vaikuttaa myönteisesti jopa identiteettitasolle. He olettavat kielteisten seurausten olevan väliaikaisia (tämä menee ohi), erityisiä (tämä vaikuttaa hyvin pieneen osaan elämästäni) ja tilannekohtaisia (tämä on seurausta jostakin jossain tietyssä tilanteessa). Tutkimuksen tekijä psykologi Martin Seligman kutsuu tätä toisen asteen resilienssiä ”opituksi optimismiksi”, ja edellä kuvattuja ajattelutaitoja/tulkintoja ”optimistinen selittävä” - tyyliksi. Jokainen meistä on oppinut ajattelemaan/tulkitsemaan asioita tavallamme, ja jokainen voi myös oppia uusia ekologisempiä tapoja ajatella aiempien sijaan.

Tulevaisuutesi voit siis rakentaa minkälaiseksi haluat

Vaikka hyvin houkuttelevaksi, missä tiettyjä asioita ei enää ole, vaan tulevaisuutesi on monenlaista hyvää seurausta ja toinen toistaan parempia mahdollisuuksia pullollaan.

Kiitos, kun jaksoit lukea tänne saakka. Olkaamme lempeitä itsellemme ja toisillemme. Tässä on omien ajatusteni lisäksi Richard Bolstadin kirjasta How to Give Yourself a Hand Back Up käännettyä tekstiä.

Pitäkäämme itsestämme ja toisistamme hyvää huolta. Tunnetaan tunteitamme ja opitaan sekä kehitytään lisää.