Ikääntyminen ja (työ)hyvinvointi

Ihmisessä on luontainen kyky motivoitua. Mitkä ovat motivoitumisen tarpeet ja niiden vaikutus työhyvinvointiin? Miten ikä vaikuttaa motivoitumiseen? Ikääntyminen on yksi elämän muutoksista, jossa henkisen ja fyysisen jaksamisen on hyvä kulkea käsi kädessä ja tukea hyvinvointia. Lyhyesti sanottuna kyse on tarpeista. Ja tietysti omista ajattelutaidoista. Löydä sisäinen moottorisi ja ajattele itsesi hyväksi.

Tarpeista

Abraham Maslowin teoria tarpeista on tunnetumpia käyttäytymistä luokittelevia ideoita. Maslowin tarvehierarkian pelkistetyssä muodossa ihmisen tarpeet ovat alimmasta ylimpään: fyysiset tarpeet, turvallisuus, yhteenkuuluvuus, arvostuksen saaminen ja itsensä toteuttaminen.  Omat varhaiset kokemuksemme  siitä, miten tarpeemme ovat  tai eivät ole tyydyttyneet, ovat vaikuttamassa nykyisyydessämme. Ihminen on oppinut jo varhaisessa lapsuudessaan miten saada tarpeensa tyydytettyä. Mitä enemmän persoonallisuus sisältää lapsenomaista aineistoa, sitä suurempi on taipumus lähestyä nykyhetken ihmissuhteita lapsuuden vuorovaikutuksina ja uskoa saavansa haluamansa entisellä tavalla. Ja jos huomaa ettei vanha tapa toimikaan ei välttämättä tiedä muita tapoja tehdä toisin.

Esimerkiksi, ihminen kokee tulevansa arvostetuksi vain tekemällä suorituksia saadakseen arvostuksen vajeensa täyttymään. Hän tekee jopa enemmän kuin jaksaa, koska tuntee ettei mikään tekeminen ole riittävää. Mitä tapahtuu, kun ihminen ikääntyessään ei jaksakaan samalla tavalla ja tahdilla tehdä töitään? Tai hän huomaa muistinsa heikentyneen?  Tällä esimerkki-henkilöllämme näiden seurauksena  on tunne arvostuksen vähenemisestä. Tämä vaikuttaa hänellä sekä motivaatioon että hyvinvointiin. Henkilöllemme voi tulla tunne, että kaikki on menetetty tai, että hän on turha. Tämä on enemmän ei-tietoista kuin tietoista.   

Kirjassa Syty ja sytytä (Talentum 2005) puhutaan tarpeista, kannusteista ja odotuksista. Niistä on tehty seuraavanlainen jäsentely  työmotivaatiota selittävistä tekijöistä:

Sisäiset palkkiot ovat kestoltaan pitkäaikaisia ja niistä voi tulla pysyvän motivaation lähde.  Sisäisten palkkioiden tunnusomaisia piirteitä ovat:

• työn sisältöön liittyvät : monipuolisuus, vaihtelevuus, haasteellisuus, mielekkyys, itsenäisyys, onnistumisen kokemukset. ” Tosi kiinnostavaa työtä.”
• yksilön itsensä aikaan saamia ja välittämiä: ”Olen itse valinnut tämän tien.”
• ylemmän asteen tarpeita tyydyttävät: pätemisen tarve, itsensä toteuttamisen ja kehittämisen tarve. ”Saan koko ajan mahdollisuuden kehittää itseäni.”
• subjektiiviset sisäiset palkkiot esiintyvät tunteiden muodossa: tyytyväisyys, työnilo. ”Nautin tästä työstä.”

Ulkoiset palkkiot ovat yleensä kestoltaan lyhytaikaisia. Jotta motivaatio säilyy, niitä täytyy toistaa usein. Ulkoisten palkkioiden tunnusomaisia piirteitä ovat:

• työympäristöstä johdettavissa olevat: palkka, ulkopuolinen tuki ja kannustus, kiitos/tunnustus, osallistumismahdollisuudet. ”Rankkaa työtä, mutta onneksi tulee rahaa.”
• organisaation tai edustajan antamia tai välittämiä: ”Tällainen homma minulle järkättiin.”
• alemman asteen tarpeita tyydyttävät: yhteenkuuluvuden tarve, ravinnon ja toimeentulon tarve. ”Tämä on turvallinen työpaikka.”
• objektiivisia, esiintyvät esineiden ja tapahtumien muodossa: raha, kannustava tilanne, ylenemismahdollisuudet. ”Meillä on hyvät bonukset.”

Sisäisten palkkioiden osuus motivaatiotekijöinä on ulkoisia tärkeämpi. Lukuisten tutkimusten tuloksena on ettei raha ole motivoijana läheskään tärkein tekijä. Sisäiset palkkiot otetaan harvoin mukaan palkkiojärjestelmää suunniteltaessa.

Ajattelutaidoista

Mikä auttaa? Onko tarinamme henkilön tulevaisuus väistämättä synkkä ja masentava? Varsinkin elämän muutostilanteet käynnistävät mielessä pohdintoja, miksi jokin tapahtui, ja mikä sen merkitys on omalle elämälle. Ihmisellä on tarve ymmärtää tapahtunutta selittämällä sitä ja löytämällä siihen itselleen mielekkään logiikan. Myös ikääntyminen ja eläkkeelle jääminen ovat elämänmuutoksia, joissa omien uskomusten vaikuttavuus ja voima ovat erityisesti näkyvissä. Voi sanoa, että uskomukset ovat määrityksiä, ohjeistuksia ja sääntöjä, joiden mukaan elämme. Uskomukset jäsentävät ihmisille menneisyyttä, ja luovat nykyisyyttä sekä tulevaisuutta.

Äitini  kuoli 83:n vuoden iässä, samana vuonna, kun aloitin nlp-opintoni vuonna -97. Hän sai sinä vuonna kovan kivun alaselkäänsä ja kertoi minulle menevänsä sen takia lääkäriin. Käytyään tutkimuksissa, äiti kertoi lääkärin sanoneen kivun johtuvan vanhuudesta. Äitini kommentoi asiaa minulle: ”Mistä minä sen olisin voinut tietää, koska en ole ennen ollut vanha.” Vanheneminen on mielestäni eräänlainen taitolaji. Isäni uskoi jo viisikymppisenä olevansa vanha. Kymmenen viimeistä elinvuottaan hän toivoi pääsevänsä pois. Hänkin kuoli 83 vuotiaana. Äitini uskoi, että ihminen on sen ikäinen kuin tuntee olevansa. Hän tunsi olevansa nuori ja utelias elämälle ja kiinnostui uusista asioista viimeiseen asti .

Me tarvitsemme uskomuksia. Ne ovat elämämme perusta. Uskomuksilla on hyvä tarkoitus meille. Jollain tavalla jokainen uskomus on ihmiselle käyttökelpoinen ja juuri siksi sen ylläpitäminen on hänelle kannattavaa. Hyvän tarkoituksen lisäksi uskomuksella voi olla rajoittava puolensa; mitä uskomus estää ihmistä saamasta/saavuttamasta. Tästä löydämme ihmisen tavoitteen, sen mitä hän haluaa, mutta ei uskomuksensa vuoksi saa.

Uskomukset itsestämme ja mahdollisuuksistamme vaikuttavat erittäin paljon käyttäytymiseemme ja motivaatioomme. Motivaatio on tärkeä tekijä työhyvinvoinnissa ja koostuu mm. edellä mainituista sisäisistä palkkioista. Ihminen muodostaa käsityksiä asioista ja tapahtumista voidakseen toimia. Tämä on inhimillistä. Inhimillistä on myös se, että ihminen alkaa pitää käsityksiään totuutena. Uskomukset ovat mielessä totta. Useilla kokeilla on osoitettu, että ihmiset luovat sääntöjä ja selityksiä nopeasti silloinkin, kun mitään sääntöjä ja merkityksiä ei ole. Uskomukset syntyvät kokemuksista, jotka ovat itselle merkityksellisiä ja tunnepitoisia. Ja joskus vähäisen tunnekokemuksenkin toistuessa riittävän monta kertaa, muodostamme siitä uskomuksen. Uskomuksen voi hyvin ajatella myös päätökseksi.

Mikä merkitys sitten ikääntymisellä on työhyvinvoinnissa?  Vastaus on mielestäni ajattelutaidoissa;  suhteissa omiin tarpeisiin ja vanhenemisen merkityksessä henkilölle itselle. Kun ihminen havaitsee esimerkiksi ettei muista asioita samalla tavoin kuin ennen, hän reagoi siihen tavallaan.  Hän reagoi havaitsemaansa ”oireeseen” oman merkitysmaailmansa mukaisesti. Hänen uskomuksensa voi olla syitä koskeva yleistys ja vastaa kysymykseen: ”Minkä uskon aiheuttavan muistini heikkenemisen?”  Vastauksena voi olla: ” Olen tullut vanhaksi”.  Uskomus voi olla myös merkityksiä koskeva yleistys. Esimerkiksi: ”En enää muista asioita,  koska olen tullut vanhaksi,  mitä se merkitsee? Merkitseekö se sitä, etten pysty tekemään töitäni? Merkitseekö se sitä, että olen samanlainen kuin isäni, jolla oli vanhana dementia? Merkitseekö se sitä, että minulla on tilaisuus oppia jotain?”  Se merkitys, jonka ihminen antaa, ratkaisee sen, miten hän reagoi.

Uskomukset voivat olla myös rajoja koskevia yleistyksiä. Esimerkiksi: ”Uskon, että voin tehdä heikentyneen muistini takia töitäni tiettyyn rajaan asti, mutten sen pidemmälle.” ”Uskon, että voin vaikuttaa voimavaroihini ja jaksamiseeni tiettyyn rajaan asti, mutten sen enempää.” Nämä kolme yleistyksen lajia ratkaisevat ne toimintatavat, jotka meillä on jokaisessa tietyssä tilanteessa.

Ajattele itsesi hyväksi

Oman elämän käsikirjoitusta on mahdollista muuttaa ja löytää itselleen sopiva sekä ekologinen moottori jokaiseen elämänvaiheeseen. Sen voi tehdä vaikka vastaamalla näihin kysymyksiin.

Mitä ajattelet elämästä? (kirjoita paperille mahdollisimman monta ajatustasi . Esim. Elämä on lahja. En halua elää, koska olen taakka muille.)
Mistä alkaen sinulla on ollut tämä tapa ajatella (uskomus)?
Minkälaisen kokemuksen päälle tämä uskomuksesi on rakentunut? Kuka oli/ketkä olivat kokemuksen  merkitykselliset toiset ihmiset?
Miten tämä uskomus/tapasi ajatella on ollut käyttökelpoinen elämässäsi (uskomuksen hyvä tarkoitus/tarkoitukset)? Mitä hyvää se on antanut sinulle?
Miten tämä uskomus/tapasi ajatella on rajoittanut sinua?
Palveleeko uskomuksesi elämääsi ja hyvinvointiasi nyt kaikin tavoin?
Jos vastauksesi on EI, mieti niin monta vaihtoehtoa uskomuksellesi kuin mahdollista, kuitenkin vähintään kolme.
Valitse vaihtoehdoista paras mahdollinen sinulle.
Kun elät tätä uskomustasi todeksi, miten elämäsi muuttuu?
Mitä nämä muutokset merkitsevät elämässäsi? Miten ne vaikuttavat elämääsi?